“Jos kiikkustuoliin jää istumaan, ei siitä pian enää nousta” – Erään jumppaajan tarina
Tässä haastattelussa voit lukea Anna-Liisan ajatuksia liikunnan tärkeydestä.
Anna-Liisa löysi Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistysten toiminnan alunperin Facebookin kautta. Hän päätyi selaamaan nettisivuja ja yllättyi toiminna laajuudesta. “Selkäyhdistyksillä on kyllä paljon toimintaa. Jokaiselle jotakin!” Anna-Liisa aloitti etäjumpassa vuonna 2022 ja seniorin selkäjumpassa Kampissa muutama vuosi myöhemmin.
Aloittaessaan kunto oli, hänen omien sanojensa mukaan, heikko. Niihin aikoihin hän käytti kävelykeppiä liikkuessaan ulkona. Kotitalossa olleet 6 porrasaskelmaa ennen hissiä hän kiersi talon takakautta, sillä portaiden nouseminen ei onnistunut.
Lonkkakipu oli Anna-Liisalle selvä herätys, että pitää alkaa jumppaamaan säännöllisesti. Liikunta on selvästi kohottanut kuntoa, vahvistanut lihaksia ja vähentänyt lonkkakipuja. Kävely onnistuu nykyään ilman keppiä ja jopa kotimatkalla olevat 16 porrasta voi nousta ongelmitta. Kehittymisen huomaa myös harjoituksista, jotka aikaisemmin jumpassa olivat liian haastavia ja nykyään onnistuvat hienosti. “Jos en kävisi näin säännöllisesti jumpassa, ei portaiden nouseminen pian enää onnistuisi” Anna-Liisa sanoo.
Anna-Liisalle on jäänyt mieleen oman äitinsä tokaisu, “Jos kiikkustuoliin jää istumaan, ei siitä pian enää nousta. Totta se on, mummu jäi kiikkustuoliin ja äiti ei halunnut samaa kohtaloa.”
Nykyään Anna-Liisa jumppaa ahkerasti viikoittain. Tuolijumppaa, tanssia, selkäjumppaa ja fysioterapeutin kanssa yksilöllisiä harjoituksia. Jumpan ansiosta farkutkin menee helpommin kiinni, Anna-Liisa iloitsee.
“Liikunnasta tulee rytmi elämään” Anna-Liisa sanoo. “Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Liiku, liiku, liiku ja vielä kerran liiku. Siitä mielikin selkiintyy” hän jatkaa. “Jos sä jäät tuoliin tai sohvan nurkkaan istumaan, niin siinä sitten istut ja masennut.”
Alussa liikunta voi tuntua vaikealta, jalka ei nouse ja tasapaino voi tuntua huteralta. Silti voi osallistua omaan tahtiin ja ottaa kaiteesta tukea, jos tarvitsee. “Pitää olla armollinen itselleen” Anna-Liisa muistuttaa. “Mutta ei saa luovuttaa! Seuraavalla kerralla menee jo paremmin ja aina voi tehdä jotain. Pian jo huomaa, että korttelin kiertäminen onnistuu vaivattomasti. Ja ah, sitä tunnetta kun alkaa pysymään porukan mukana! Elämä voittaa!” Anna-Liisa kannustaa.
Jumpassa tärkeässä roolissa on myös sen sosiaalinen puoli. Pukuhuoneessa on helppo jutella muille osallistujille ja näin tutustua uusiin ihmisiin. Yleishenki ja ilmapiiri on hyvä. Jumppa on Anna-Liisalle tuonut uusia tuttavia ja jopa ystäviä. “Ala vaan puhumaan ihmisille! Ei se ole niin kauhean tärkeää mistä sä puhut” Anna-Liisa nauraa. “Siitä se sitten lähtee ja yks kaks huomaa, että vau, tuon ihmisen kanssa synkkaa hyvin.” Anna-Liisa on saanut jumpasta kotimatkalle kävelyseuraa ja välillä jumpan jälkeen käydään yhdessä syömässä. Liikunnan lähettiläänä Anna-Liisa on houkutellut muitakin kävelemään ratikkaan nousemisen sijaan.
Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistykset järjestää erilaisia liikuntaryhmiä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja netin välityksellä etänä. Katso ryhmien aikataulut ja ilmoittautumisohjeet TÄSTÄ.
