Artikkelit

Kahdeksan kymmenestä aikuisesta kokee selkäkipua elämänsä aikana. Emme usein kiinnitä huomiota selkäämme ennen kuin se huomauttelee itsestään kiristysten ja kolotusten muodossa. Elämäntavoilla ja arjen pienillä valinnoilla on suuri merkitys selän hyvinvoinnille sekä selkäkipujen ehkäisyssä. Muistamalla muutamia pieniä asioita arjessa voimme itse vaikuttaa selän kuntoon.

 

Selkä tarvitsee liikettä

Selkä kaipaa pientä liikettä pitkin päivää pysyäkseen kunnossa. Työelämässä päätetyö ja staattiset työasennot ovat yleinen syy selkäongelmille. Työn tauottamisella ja pienillä taukojumppaliikkeillä on onneksi paljon hyviä vaikutuksia selän hyvinvoinnille. Pidä pieniä taukoja puolen tunnin välein jolloin nouset ylös, kurotat ja kierrät käsiä ja vartaloa.

Kaikki päivittäiset askareet ja kävely ylläpitävät selän kuntoa. Mitä monipuolisemmin käytät vartaloa, sitä paremmin ylläpidät ryhtiä, tasapainoa, liikkuvuutta ja lihaskuntoa.

 

Kohenna asentoa

Missä asennossa istut tällä hetkellä? On tärkeää huomioida miten kannattelemme kehoamme, minkälainen meidän ryhti on ja missä asennossa vietämme päiväämme. Pyri hakemaan selkärankaan pituutta ja kuvittele, että kannattelet kruunua pääsi päällä. Hyvä asento on tärkeää niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Käsien tukeminen pöytää tai sylissä olevaa tyynyä vasten älypuhelinta käyttäessä tai sukkia kutoessa parantaa selän ja niskan asentoa. Tärkeää on myös asennon vaihtaminen usein. Sanotaankin, että ”paras asento on seuraava asento”.

Ryhtiä voi parantaa erilaisilla harjoituksilla, joilla lisätään liikkuvuutta ja vahvistetaan ryhtilihaksia. Ryhdin kannalta tärkeintä on vahvistaa selkälihaksia sekä syviä keskivartalon tukilihaksia. Monia harjoituksia voi tehdä itse kotona, mutta yhdessä liikkuminen on monen mielestä mielekkäämpää ja tehokkaampaa. Oletko kokeillut selkäjumppaa, pilatesta tai vesiliikuntaa?

Tammikuussa alkava Selkä kuntoon-kurssi on hyvä vaihtoehto niille, jotka haluavat huolehtia oman selän hyvinvoinnista. Käymme pienryhmässä läpi parhaita keinoja sekä harjoituksia selkäkipujen ennaltaehkäisyyn sekä itsehoitoon. Fysioterapeutin ohjauksessa liikkeet opitaan tekemään oikein, jolloin harjoittelua voi turvallisesti ja tehokkaasti jatkaa kotona. Saat jokaisen kurssikerran jälkeen sähköpostiisi tiivistelmän teoriaosuudesta ja kotiharjoitusohjeet. Lisätietoa kurssista ja ilmoittautuminen täältä.

Blogitekstin on kirjoittanut Pirjo Saarnia, Laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM, ravintokirjailija. Lisää Pirjon vinkkejä löydät osoitteesta Ravintomaailma.fi.

 

Arviolta noin miljoona suomalaista kärsii kroonisesta kivusta, joista suurin osa on selkäkipuja. Noin 90 % selkäkivuista luokitellaan idiopaattiseksi, jolloin kivulle ei löydetä syytä. Akuutit selkäsäryt tulevat ja menevät, mutta entäpä kun selkäkipu kroonistuu? Kipua saattaa kroonistaa psykososiaaliset tekijät kuten stressi tai pelot, mutta yhtä lailla sopimaton kuormitus, joka voi aiheuttaa selkään kudosärsytystä ja tulehdusta. Mutta entäpä ravinto? Miten ravinnolla ja muilla elintavoilla voidaan vaikuttaa krooniseen kipuun?

Oma kiputaustani

Olen työskennellyt ravitsemusalalla noin 20 vuoden ajan. Lääkäriaseman vastaanotollani käy paljon myös kipupotilaita. Itsekin olen ollut vaihtelevasti kipupotilas jo lähes kymmenen vuoden ajan. Omat selkävaivani oireilivat jo nuoruusvuosina, mutta todelliset selkäkivut alkoivat nelikymppisenä. Välilevyn pullistumien lisäksi magneettikuvauksessa todettiin lievää selkäydinkanavan ahtaumaa, Modic-muutoksia, SI-nivelen luutumista sekä molemmilta vanhemmilta perittyä alkavaa nivelrikkoa.

Kivun taustalla olevien tekijöiden tunnistaminen on tärkeää

Kun vuosia sitten sain tyrmäävän selkätuomioni, jäin melko yksin diagnoosini kanssa. Pitkäaikaisten selvittelyiden ja oivallusten jälkeen opin ymmärtämään oman kipuni syitä sekä kipua pahentavia ja helpottavia tekijöitä, jonka myötä kivun hoidosta tuli helpompaa. Havaitsin myös selkeitä yhteyksiä ravinnon ja kivun välillä, ja nämä oivallukset vahvistuivat tutkimustiedon ja asiakastyön myötä.

Yleensä kroonisen kivun taustalta löytyy useita tekijöitä; rakenteellisia sekä ruokavalio- ja elintapatekijöitä. Kun tuntee mahdollisimman hyvin oman kipunsa syyt ja siihen vaikuttavat tekijät, pystyy myös hoitamaan ja lieventämään kipuaan parhaalla mahdollisella tavalla. Puutteellinen tieto lisää tuskaa ja ahdistusta, ja esimerkiksi väärät ruokavaliotekijät tai liikuntamuodot voimistavat kipua.

Ruokavaliolla apua kiputiloihin

Ruokavalion ja kivun yhteydestä puhutaan vielä melko vähän, vaikka aiheesta on jo saatavilla tutkimustietoa ja käytännössä yhteys on hyvin havaittavissa. Useimmat tutkimukset osoittavat, että kroonisten kiputilojen taustalla on usein antioksidanttien puutetta ja oksidatiivista stressiä eli voimakasta tulehduskuormitusta. Matala-asteisella tulehduksella on suora yhteys kipuun, sillä tulehdus aktivoi kipuhermopäätteitä ja kivun välittäjäaineita, muun muassa bradykiniini –nimistä välittäjäainetta.

Kehoon syntyy matala-asteista tulehdusta ja voimakasta hapetusstressiä monista eri syistä; tulehduspesäke voi löytyä suusta, suolistosta tai keskivartalokiloista. Tulehdussolut vaeltavat ympäri kehoa ja aktivoituvat monista tekijöistä, muun muassa vääristä ravintotekijöistä, ruoan voimakkaasta kuumennuksesta, tupakoinnista tai piilevistä ruoka-allergioista.

Tutkimusten mukaan monissa kroonisissa kiputiloissa on usein puutetta D-vitamiinista, B-vitamiineista sekä tulehdusta sammuttavista antioksidanteista ja rasvahapoista. Koko keho, mukaan lukien solukalvot, lihakset, hermosto ja aivot tarvitsevat riittävästi välttämättömiä ja monityydyttymättömiä rasvahappoja toimiakseen optimaalisesti. Oleellisen tärkeää on myös opetella valmistamaan ruoka niin, että siitä ei synny tulehdussoluja aktivoivaa tulehdusruokaa. Myös suoliston mikrobisto on avainasemassa. Suolistoa hoitamalla ja rauhoittamalla vaikutetaan pikku hiljaa myös tulehdukseen ja välittäjäaineiden toimintaan.

Marjojen sisältämillä polyfenoleilla on voimakas tulehdusta hillitsevä vaikutus. Marjojen moninaiset tehoaineet vaikuttavat kipuun osallistuvien entsyymien ja välittäjäaineiden toimintaan. Kroonisen kivun omaavan onkin tärkeä syödä kotimaisia marjoja runsaasti, sillä niiden avulla sammutetaan elimistön tulehduspesäkkeitä ja tankataan elimistön antioksidanttivarastoja. Myös gluteenin välttämisestä saattaa olla apua. Gluteenin ja kivun yhteyttä on tutkittu muun muassa fibromyalgiapotilailla. Gluteeni ei aiheuta ongelmia kaikille, mutta monelle se aikaansaa vatsa- ja suolistovaivojen lisäksi lihasten ja nivelten jäykkyyttä ja kipuilua. Gluteeniton ei kuitenkaan koskaan saisi tarkoittaa viljatonta tai vähäkuituista, sillä riittävä kuidun saanti on edellytys terveyttä edistävälle ja painonhallintaa tukevalle laajakirjoiselle suolistomikrobistolle.

Tärkeä painonhallinta

Monen kivun taustalla on ylipainosta johtuvaa tulehduskuormitusta. Erityisesti keskivartalolla oleva ylipaino on aktiivinen tulehduspesäke. Joskus jo muutamankin kilon ylipaino lisää kipuja.  ”Väärässä” kohdassa oleva lisäpaino voi muuttaa selkärangan asentoa haitallisella tavalla, jolloin virheasennon myötä aikaansaadaan selkään jatkuvaa kudosärsytystä tai hermopuristusta. Jo pienelläkin painonpudotuksella voi olla suuri merkitys kipuun, sekä rangan asentomuutoksen että tulehduskuormituksen vähenemisen myötä. Painonpudotuksesta ei kuitenkaan saisi olla stressaavaa, sillä stressi jumiuttaa kehoa entisestään ja tutkimusten mukaan lisää kipuja myös itsenäisesti. On tärkeää löytää mieluisa, turvallinen ja käytännössä toteutettava painonpudotusruokavalio.

Elintapatekijöiden tärkeä merkitys

Selkäkipua ja kroonista kipua on hyvä miettiä kokonaisvaltaisesti. Sopivan liikuntamuodon löytäminen on tärkeää. Säännöllinen, itselle soveltuva liikunta, esimerkiksi omalle selälle muokattu jooga- ja pilatesharjoitus, työn tauottaminen ja tärkeän rentoutumisen opettelu ovat kaikki tekijöitä, joilla aikaansaadaan paljon hyvää.

Ja viimeisimpänä muttei vähäisimpänä: oikeat ravintotekijät. Ruoalla on merkittävä vaikutus myös kipuun. Monien ravitsemusneuvonta-asiakkaiden tavoin olen tämän itsekin kokenut. Oikean tiedon, täsmäliikunnan, painonhallinnan ja tulehdusta sammuttavan ruokavalion myötä kipupotilaskin voi elää kivuttomampaa elämää. Kroonisia kipupotilaita auttaakseni olen laatinut selkeitä ja turvallisia ravitsemus- ja painonhallintaohjeistuksia Ravintomaailma.fi –verkkopalveluuni. Näistä turvallisista ohjeistuksista saavat apua myös ne kipupotilaat, joiden on vaikea päästä lääkäriasemalle laillistetun ravitsemusterapeutin vastaanotolle. Palvelu löytyy osoitteesta: www.ravintomaailma.fi.